Tuntuvatko nykypäivän lainamarkkinat monimutkaisilta? Lue juttumme, jossa kerromme, miten lainamarkkinat ovat kehittyneet digitalisaation myötä, mitä hyötyä siitä on kuluttajille, ja miltä tulevaisuuden lainamarkkinat näyttävät.
Perinteiset lainamarkkinat: pankkivirkailijan puheille
Ennen vanhaan lainaa haettiin pankkikonttorista, joissa ei ollut käytössä tietokoneita saati internet-yhteyttä. Mahdollisuuksia lainan saantiin paransivat hyvät suhteet pankinjohtajaan ja pitkään kestänyt asiakkuus.
1980-luvulla rahamarkkinat avautuivat ja lainoja oli tarjolla enemmän ja helpommin. Se tosin kostautui: kiihkeää vaihetta seurasi lama, ja monet olivat ottaneet paljon velkaa. Seuraava helpon ja halvan lainan aika ajoittuu 2000-luvun alkuun ja euroon siirtymiseen. Kaikissa näissä vaiheissa lainoja kuluttajille myönsivät pankit. Lainojen vertailukaan ei ollut helppoa, sillä se vaati eri pankeissa vierailua.
Eräänlainen pikavippien edeltäjä oli nimeltään vekseli. Vekseli tarkoitti pientä lainaa, joka maksettiin takaisin muutamassa kuukaudessa. Niitä otettiin ostoksia varten, ja lainat olivat yleensä kalliita korkean koron ja kulujen takia.
Kuulostaako vekseli sanana vieraalta tai vanhentuneelta? Se on ymmärrettävää, sillä vekseleitä ei ole enää 2000-luvun alun jälkeen myönnetty. Mitä tuolloin sitten tapahtui? Markkinoille tuli uusia pienlainoja tarjoavia yrityksiä, joka ei tarkoittanut ainoastaan vekselien loppua, vaan laajempaa mullistusta lainamarkkinoilla.
Verkkolainauksen varhaisvaiheet: lainaa kotoa poistumatta
Pienlainoja Suomessa alettiin myöntää vuonna 2005, ja niitä myöntäviä tahoja tuli jatkuvasti lisää – alle kymmenessä vuodessa alalla oli jo lähes 100 erilaista toimijaa.
Mistä tällaisissa uusissa pienlainoissa sitten oli kyse? 2000-luvun alkupuolella pankit kiristivät lainojen ehtoja, joten lainojen saamisesta tuli entistä vaikeampaa – lainoja oli saatavilla yhä harvemmille henkilöille. Samaan aikaan digitalisaatio eteni kovaa tahtia. Tässä tilanteessa Suomen lainamarkkinoille tuli uusia toimijoita, jotka keskittyivät vakuudettomiin lainoihin, joita haettiin nettipalvelun tai tekstiviestin välityksellä.
Näitä vakuudettomia pienlainoja alettiin kutsua pikavipeiksi. Tavallisimpia luottotuotteita olivat tuolloin alle 300 euron lainat, joiden maksuaika oli lyhyt. Uutta oli myös se, että lainan hakuprosessi oli nopea, lainapäätöksen sai hetkessä ja rahat näkyivät pankkitilillä pikaisesti.
Pikavippien alkuvuosina ei juuri puhuttu lainojen koroista, vaan lainan käsittely- ja toimituskuluina. Ongelmiakin syntyi: kuluttajat eivät aina kiinnittäneet riittävästi huomiota lainan ehtoihin, ja todellinen vuosikorko (eli lainan korko sekä erilaiset kulut ja maksut yhteensä) saattoi olla jopa 1 500 prosenttia. Toisaalta markkinoilla oli myös monenlaisia toimijoita, eivätkä kaikki ilmoittaneet lainan kuluja rehellisesti tai luotettavasti.
Vaikka pikavippejä käsiteltiin mediassa negatiivisesti väärinkäytösten ja niistä johtuvien kuluttajien ongelmien vuoksi, digitaalinen muutos on tuonut mukanaan paljon hyvää lainamarkkinoille. Verkkolainoista on tullut arkinen osa taloudenhoitoa, ja erityisen hyödyllistä on teknologian mahdollistama lainojen nopea vertailu ja kilpailuttaminen sekä nopeat ja luotettavat lainapäätökset. Lainan voi saada turvallisesti muutamassa minuutissa, ja tästä vain muutama vuosikymmen sitten ei osattu edes haaveilla.
Voidaankin sanoa, että verkkolainojen historiassa on päästy erilaisista kasvukivuista, ja nykyään lainamarkkinoilla panostetaan luotettavuuteen ja edistyneeseen teknologiaan ja kannustetaan vastuulliseen lainaamiseen. Nykyaikaiset verkkolainapalvelut, kuten Laina.Capital, tuovat yhteen asiakkaiden nopean ja joustavan palvelemisen, lainojen vertailun ja lainoja koskevan tiedon.
Tekoäly ja koneoppiminen: lainojen nopeampi hyväksyminen
Yksi tärkeä digitalisaation ja teknologian kehityksen eduista lainamarkkinoiden suhteen on se, että lainahakemukset voidaan käsitellä erittäin nopeasti, jolloin kuluttaja saa ne myös käyttöönsä pikaisesti. Juuri tämän myös kuluttajat kokevat tärkeäksi, ja siihen myös panostavat modernit lainapalvelut LainaHetiTilille.fi.
Tekoäly on tärkeässä roolissa myös nykyisissä finanssipalveluissa. Rahoituslaitokset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittämisessä, ja siitä on myös hyötyä asiakkaille, jotka oppivat ymmärtämään omaa talouttaan paremmin.
Koneoppiminen, eli oppiva tekoäly, pystyy esimerkiksi ennustamaan asiakkaan taloudellisen tilanteen kehittymistä huomioimalla monenlaisia asioita tavalla, joihin ihminen ei pysty. Tekoäly edistää myös vastuullista lainanantoa: se pystyy nopeasti selvittämään, onko lainanhakijan tilanne sellainen, että hän pystyy maksamaan lainan takaisin ongelmitta.
Toisaalta verkkolainoihin, kuten muuhunkin toimintaan verkossa, liittyy kuluttajan kannalta riskejä. Verkosta löytyy monenlaisia toimijoita, eivätkä kaikki lainapalvelutkaan toimi läpinäkyvästi ja huijaussivustojakin löytyy. Onkin siis fiksua rajoittaa parhaan lainan etsintä sivuihin, jotka tarjoavat riittävästi tietoa, teksti on sujuvaa suomea ja sivuston osoitteessa ei ole omituisia piirteitä, eli se vastaa sivuston aihetta, eikä siinä ole numerosarjoja tai muita kommervenkkejä.
Kuten kaikkien verkkopalveluiden kohdalla, rahoituslaitoksiakin on syytä tarkastella tietoturvan näkökulmasta – vaikka lainaa tarvitsisikin nopeasti ja kaikki kuulostaa lupaavalta. On hyvä ottaa selvää, minkälaisia tietoja sivustot asiakkaistaan keräävät, kenelle niitä voidaan jakaa, ja missä ja miten tietoja säilytetään. Jos tällaisia tietoja sivustolta ei löydy, on fiksua etsiä toinen palveluntarjoaja.
Vaikka luotettavan tahon löytäminen ja verkkovaarojen väisteleminen onkin merkittävältä osalta asiakkaan vastuulla, digilainoja tarjoavien palveluiden toimintaa on myös säädelty lailla ja määräyksillä. Siksi nettilainojen maailma onkin muuttunut merkittävästi sen alkuaikojen jälkeen.
Säädöksiä ja lakeja: digilainojen pelisäännöt
Kun pikavippejä 2000-luvun alussa alettiin tarjota, kuluttajien oli usein vaikeaa hahmottaa lainan todellinen hinta. Lisäksi kovassa kilpailutilanteessa eri toimijat saattoivat markkinoida tuotteitaan tavalla, jota ei voi kutsua vastuulliseksi.
Lainoja saatettiin myös myöntää henkilöille, joilla ei ollut maksukykyä. Korkeat korot ja kulut saattoivat johtaa vaikeisiinkiin taloustilanteisiin, ja puhuttiin myös vippikierteestä, jossa kuluttujat ottivat lainan toisensa jälkeen selviytyäkseen veloistaan – ja ajautuivat lopulta velkakierteeseen.
Olikin siis selvää, että pikalainojen huolettomaan myöntämiseen oli tarvetta puuttua. Ensimmäinen uudistus on vuodelta 2009, jolloin muun muassa tehostettiin lainanhakijan henkilöllisyyden tarkistusta ja kiellettiin lainojen myöntäminen yöaikaan. Vuonna 2010 taas helpotettiin viranomaisten valvontatehtäviä rekisteröimällä pikalainoja verkossa tarjoavat rahoitusyritykset.
Merkittävin muutos tapahtui kuitenkin vuonna 2013. Tuolloin alle 2 000 euron pikalainoille asetettiin korkokatto: lainan todellinen vuosikorko sai olla korkeintaan 50 prosenttia plus viitekorko. Lisäksi luotonantajille määrättiin velvollisuus selvittää lainanhakijan taloudellinen tilanne. Tähän loppuivat varsinaiset pikavipit, ja monet alan toimijat päättivät toimintansa, sillä lainaamisen kannattavuus väheni merkittävästi.
Voidaan ajatella, että uudet säännöt karsivat markkinoilta monia vastuuttomammin toimivia tahoja ja loivat vastuullisemman ilmapiirin. Lisäksi nykyinen lainavalikoima on laajempi, eikä se keskity ainoastaan pieniin pikalainoihin. Asiakkaille on siis saatavilla juuri heidän tarpeisiinsa ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja.
Tulevaisuuden lainat: miten lainaamme rahaa jatkossa?
Suomessa ollaan digitalisaation kärjessä, ja myös finanssiteknologia on tärkeässä roolissa. Finanssiteknologia (FinTech eli Financial Technology) tarkoittaa lyhyesti sanottuna tietotekniikkaa, joka liittyy rahoitus-, pankki- ja maksupalveluihin. Sitä hyödynnetään myös sijoitus- ja vakuutusalalla. FinTech ei koske siis ainoastaan kryptovaluuttoja, vaikka usein se niihin yhdistetäänkin.
Kuluttajan kannalta finanssiteknologian kiinnostavia piirteitä ovat esimerkiksi tekoälyn laajempi käyttö käyttäjien talouden hallintaan ja analysointiin sekä erilaiset vertaislainauksen turvalliset muodot.
On myös hyvä pitää mielessä, että verkkolainoja tarjoaviin palveluihin liittyy samanlaisia riskejä kuin muihinkin verkkopalveluihin aina tietovuodoista huijauksiin. Nämä piirteet tarkoittavat sitä, että uutta teknologiaa tullaan myös hyödyntämään vaarojen ennakointiin ja riskien vähentämiseen.
Yhteenveto: lainamarkkinoiden digitaalinen muutos
Mitä lainamarkkinoilla on siis viime vuosikymmeninä tapahtunut? Tärkein murros osuu 2000-luvun alkuun, jolloin pankkien rinnalle tuli uusia lainoja tarjoavia toimijoita. Pikavippejä tarjosivat tuolloin monenlaiset tahot, eikä väärinkäytöksiltä säästytty.
Toinen tärkeä murros osuu vuoteen 2013, jolloin alle 2 000 euron lainoille asetettiin lainakatto. Tämä karsi alalta monenlaisia toimijoita.
Tällä hetkellä keskeisessä roolissa on finanssiteknologian kehitys sekä tekoälyn hyödyntäminen laina-alalla, josta on kuluttajan kannalta kahdenlaista hyötyä: tekoälyä voidaan käyttää lainaamiseen turvallisuuden parantamiseen ja lainanhakijan talouden parempaan hahmottamiseen, mikä suojaa kuluttajaa esimerkiksi liian suurten lainojen ottamiselta.
Tärkeässä roolissa on myös kuluttajien tietoisuuden kasvu. Kuluttajilla on tällä hetkellä entistä enemmän tietoa lainoihin ja digimaailman riskeihin liittyen, ja he osaavat etsiä luotettavia toimijoita ja toimia vastuullisesti. Se asettaa myös palveluiden riman entistä korkeammalle. Siitä hyötyvät kaikki.